Tehtävät :: Kansainvälisyys :: Kansainvälinen toiminta


PÄIJÄT-HÄMEEN LIITON ROOLI KANSAINVÄLISTEN SUHTEIDEN HOITAJANA

Päijät-Häme on eurooppalainen maakunta, jolla on poliittiset toimielimet ja kansainvälinen puheoikeus. Päijäthämäläiset organisaatiot ja yritykset ovat omien alojensa ja elinkeinoelämän yhteyksiensä kautta mukana erilaisissa kansainvälisissä yhteenliittymissä, organisaatioissa ja verkostoissa. 

Maakunnan kansainvälisen toiminnan painopisteet ovat:

1. Elinkeinoelämän klustereiden kansainvälistymisen tukeminen

2. Koulutus turvaa maakunnan kansainvälisen kilpailukyvyn

3. Maakunnan kansainvälinen edunvalvonta

4. Päijät-Hämeen kaupunkien ja kuntien ystävyyskuntayhteistyö 

Maakuntasuunnitelma painottaa tuottavuuden ja tehokkuuden parantamista läpi ihmisen elinkaaren, työelämässä ja julkisten resurssien ohjauksessa. Tulevaisuudessa tuottavuuden parantaminen tapahtuu laajalti eri sektoreiden ja klustereiden toiminnoissa ja niiden rajapinnoissa. Tuottavuus- ja tehokkuusvaatimukset edellyttävät, että yksilöinä yhteisössä olemme yrittäjähenkisiä, kustannustietoisia ja hyödynnämme resurssit tehokkaasti.

 Julkisten ja yksityisten resurssien käyttämisen perustana ovat tuottavuus ja tehokkuus. Palvelu- ja tuotemarkkinoilla on oltava pääsääntöisesti sama vaatimustaso tuottavuuden ja tehokkuuden osalta riippumatta siitä, kuka palvelun tai tuotteen tilaaja on. Resursseja on käytettävä kilpailukykyisesti sekä toimijoiden sisäisissä että ulkoisissa prosesseissa, jolla tarkoitetaan, että nykyisten julkisten palvelujen tuottavuutta nostetaan olennaisesti. Tuottavuuden parantamisessa käytetään kilpailuttamista, uuden teknologian soveltamista ja uudistettavia toimintaprosesseja. Elinkeinoelämän ja julkisen sektorin uudet toimintamallit sekä verkostojen kehittyminen yhdessä T&K:n lisäämisen ja hyödyntämisen kanssa mahdollistavat maakunnan kilpailukykyisen muutoksen.

Päijät-Hämeen vahvuutena on hyödyntää monialaisen yliopistokeskuksen, ammattikorkeakoulujen ja alueen kansainvälisten yritysten huippuosaamista uusien ja uusiutuvien osaamiseen perustuvien liiketoimintojen käynnistämisessä ja uusien yritysten perustamisessa. Maakunnan vahvat klusterit antavat hyvän kasvualustan uusien teknologioiden hyödyntämiselle ja synnyttämiselle globaalilla, eurooppalaisella ja kansallisella tasolla.

Kestävä kilpailukyky perustuu teknologiseen edistymiseen ja uusiin toimintatapoihin. Teknologinen kehitys vaatii tietoista investoimista tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä perustutkimukseen. Kehitys tarkoittaa tuottavuuden ja tehokkuuden kasvua hyödyntäen osaamista ja prosessien uudistamista mm. innovatiivisuuden avulla. Työssä voidaan tukea ihmisten luovuutta ja innovaatiotaitojen karttumista soveltamalla innovatiivisia koulutus- ja tuottamismenetelmiä. Innovaatioyritysten kasvuedellytyksiä, julkisten palveluiden toimintaprosesseja ja -malleja tulee edelleen kehittää ja parantaa (etenkin TE-keskus, Tekes, Finpro ja Finnvera). Alueellisen pääomasijoitustoiminnan toimintaedellytyksiä tulee myös viedä eteenpäin.

Päijät-Hämeessä kehitetään toimintakulttuuria, jossa yritysklustereiden luovat ratkaisut otetaan täysimääräisesti käyttöön. Maakunta vahvistaa pk-yritysten mahdollisuuksia verkottua osaksi kansainvälistä kasvua osana yritysverkostoja. Lisäksi parannetaan toimijoiden yhteyksiä korkeakoulutukseen ja tutkimukseen. Maakunnassa lisätään panostuksia T&K kasvattamiseen. Kansainvälistymiseen luodaan verkostoja, joita voidaan hyödyntää kilpailukyvyn kehittämisessä.

Yksityisen ja julkisen sektorin kilpailukykyä parannetaan tutkimus- ja kehitysprojekteilla, jotka organisoidaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi yhteistyössä korkeakouluyksiköiden kanssa. 


SOUTH FINLAND EU OFFICE

Kolme eteläsuomalaista maakuntaa, Itä-Uusimaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme, perustivat vuonna 1999 yhteisen edunvalvontatoimiston Brysseliin toimimaan osana vajaan 200 aluetoimiston ketjua. Toimisto sijaitsee kahden tanskalaisen toimiston (North of Denmark ja Central Denmark) kanssa lähellä EU-korttelia, aivan aluepolitiikasta vastaavan pääosaston vieressä. Maakuntaliitot rahoittavat toimiston toiminnan, mutta he tarjoavat toimiston palvelut myös muille maakunnallisille toimijoille, joihin kuuluvat kunnat, kaupungit, elinkeinoelämä sekä koulutusorganisaatiot. Toimiston toiminnan punaisena lankana voisi pitää eri EU-politiikan lohkojen seuraamista erityisesti maakuntien sekä pienten ja keskisuurten kaupunkien näkökulmasta. Toimintaperiaatteena on nopea varhaisen tiedon välittäminen sekä yhteyksien avaaminen Eurooppaan.

EU korostaa alueiden merkitystä kaikessa kehitystyössä ja sen työn kehittämisessä toimisto on valmis auttamaan. Brysselin aluetoimistojen ketjussa voi rakentaa yhteyksiä niihin alueisiin ja organisaatioihin, joilla on samoja intressejä. Kansainvälinen projektitoiminta vaatii kansainvälisiä partnereita ja yhteyksien luonti on aloitettava jo hyvissä ajoin eikä projektityön viimeisillä metreillä. Liittojen EU-toimisto Brysselissä avustaa erityisrahastohankkeiden valmistelussa ja hoitaa hankehakemusten edunvalvontaa mm. luomalla suoria neuvotteluyhteyksiä komissioon. Osa EU:n budjetista on omistettu erillisrahastoille, joilla kannustetaan ja kehitetään kansainvälistä toimintaa EU-maiden välillä. South-Finland EU-Office auttaa erillisrahastojen suhteen seuraamalla hakujen avautumista, tiedottamalla partnerihauista sekä tukemalla hakuprosessia ennen hakemuksen jättämistä. Toimisto tekee myös projektiseurantaa sekä asioi projektin eri vaiheissa komission kanssa. 

KANSAINVÄLISTEN TOIMIJOIDEN VERKOSTO (PÄIJÄT-HÄME, KANTA-HÄME JA ITÄ-UUSIMAA)

Kehittääkseen yhteistä toimintaa liitot ovat olleet yhdessä perustamassa verkostoa, jossa alueiden kaikki kansainvälisistä asioista kiinnostuneet voisivat kokoontua ja edistää tiedonvaihtoa sekä verkottumista. Verkoston toiminta-ajatuksena ja lisäarvona on liikkeellepanijoiden mielestä edistää yhteistyötä niin maakunnissa kuin maakuntarajojen ylikin, parantaa tiedonkulkua ja kokemusten vaihtoa, hyödyntää muita verkostoja ja resursseja tehokkaammin, aikaansaada suurempia hankkeita sekä nostaa osaamistasoa ja kehittää eri organisaatioiden välistä yhteistyötä. Toiminta on ilmaista ja perustuu vapaaehtoisuuteen sekä jokaisen jäsenen aktiivisuuteen.   

JÄSENYYS EUROOPAN PERIFEERISTEN MERELLISTEN ALUEIDEN LIITOSSA (CPMR)

Päijät-Hämeen liitto hyväksyttiin jäseneksi Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liittoon (CPMR) Kreikan Ioanninassa järjestetyssä yleiskokouksessa 18.-20.9.2002. Päijät-Hämeen liitto hoiti CPMR:n Itämeri-komission (Baltic Sea Commission) sihteeristön tehtäviä vuosina 2003-2006. Pääsihteerinä toimi erityisasiantuntija Marko Mälly. 

PÄIJÄT-HÄMEEN KAUPUNKIEN JA KUNTIEN YSTÄVYYSKUNTAYHTEISTYÖ

Kunnille ja kaupungeille on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää löytää temaattisia ja konkreettisia yhteistyömuotoja kuntatoimijoiden välillä joko kahdenvälisen tai monenkeskisen yhteistyön kautta. Kansainvälisen yhteistyön tulisi myös kuntasektorilla muodostua osaksi arkipäiväistä toimintaa, jossa käytännön toimenpiteisiin ja toimintatapoihin voidaan tuoda malleja ja apua ulkomaisilta kumppaneilta. Yhteistyö ulkomaisten yhteistyöpartnereiden kanssa on verkostoyhteistyötä, jossa verkostojen verkostoiden tunteminen ja hyödyntäminen on yhä tärkeämpää.

Päijät-Hämeen kaupungit ja kunnat ovat tehneet aktiivista ystävyyskuntayhteistyötä vuosikymmenien ajan. Päijäthämäläisillä kunnilla on 35 ystävyyskuntaa eri puolilla Eurooppaa, joista vanhimmat yhteistyösopimukset on solmittu jo 1930-luvulla. Lisäksi maakunnan liitolla on useita yhteistyösopimuksia maakuntatasolla.

KANSALAISTEN EUROOPPA -OHJELMA 2007-2013

Euroopan unioni on tukenut ystävyyskuntatoimintaa vuodesta 1989 lähtien. Vuosina 2007-2013 "Kansalaisten Eurooppa " - ohjelmasta (Europe for Citizens Programme) rahoitettavilla hankkeilla edistetään aktiivista kansalaisuutta, jolla lujitetaan keskinäistä suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä vuoropuhelua sekä torjutaan rasismia. Kansalaisten Eurooppa -ohjelmalla rohkaistaan kaikkien osallistujamaiden kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen välistä vuorovaikutusta sekä edistetään Euroopan kansalaisuuteen ja demokratiaan, yhteisiin arvoihin sekä yhteiseen historiaan ja kulttuuriin liittyvää toimintaa ja keskustelua Euroopan tasolla toteutettavalla kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen yhteistyöllä. Kansalaisten Eurooppa -ohjelman budjetti on 215 miljoonaa euroa.